Matti Remeksen omaperäinen Pako

Matti Remeksen Pako on Ruben Waara -sarjan kuudesosa. Valitsin tämän kirjan, koska Matti Remeksen kirjat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja myös siksi, koska Scifi ja fantasia kirjat eivät ole minun juttuni.

Kirjan päähenkilö on noin 50-vuotias hankolainen Ruben Waara, jonka elämä ei ole päätä huimaavaa. Kuitenkaan Waara ei ole niin viaton miltä hän näyttää, sillä hän säilyttää 200 000 € arvoista setelinippua ullakollaan, joita ei ole hankittu laillisesti vaan ne ovat olleet palkkana salakuljetuksesta missä Waaralla ei ollut osuutta eikä arpaa. Kuitenkaan hän ei halua kysyä poliisilta kenelle rahat kuuluvat, koska hän on varma siitä että ne päätyisivät kuitenkin valtiolle. Kuitenkaan laittomien seteleiden pitäminen ei ole Waaran kaltaiselle umpirehelliselle miehelle helppoa vaan se kolkuttaa koko-ajan hänen omatuntoaan.

Samaan aikaan Venäjällä oleva palkkamurhaaja Nikita Petrov valmistautuu keikkaan Hangossa. Hän on hyvin kärsivällinen ja armoton tappaja ja lojaali hänen työantajilleen keitä he tai hän ikinä ovatkin. Kuitenkin vaikka kuinka hyvä hän on hänellä on rahasta pulaa, koska samakaltaisista miehistä ei ole pulaa Venäjällä huonon rahatalouden takia.

Takaisin Suomessa Waaran elämä saa vauhtia kun hän törmää juuri vankilasta paenneihin kahteen henkilöön joista toinen on hänen vävynsä Janne Beck. Hän auttaa karkurit pois turvaan, mutta tämä ei kuitenkaan jää viimeiseksi kerraksi kun hän auttaa Jannea, sillä hän ei halua että Janne joutuu vaikeuksiin. Pian tapahtuman jälkeen Hangossa alkaa tapahtua murhia ja tuhopolttoja, koska Venäjältä tullut palkkamurhaaja Nikita Petrovin työnantaja haluaa taulunsa. Tapahtumien keskellä Waara joutuu ristituleen poliisien ja rikollisten kanssa.

Pako on omaperäinen dekkari, koska siinä ei keskitytä murhiin vaan sen juoni on paremminkin arjen tapahtumista. Kirjan juoni ei ole mitenkään syvällinen tai monitulkintainen, mutta se ei tarkoita että kirja olisi huono eli kuitenkin pidin kirjasta vaikka se ei ollut mitenkään ihmeellinen juoneltaan tai että sen alku olikin ehkä vähän liiankin tarpeettoman pitkä.